maanantai 14. elokuuta 2017

Matto-mayhem
















Kerrankin hankinta, jota osasin harkita ajan kanssa. Haaveilin meinaan ainakin kuukauden, ehkä kaksi, oikein kunnon matosta. Oikeasta matosta. Elloksen ja Kodinykkösen lirularut on ihan kivoja - ainakin hetken, mutta haluaisin sellaisen, josta voin tapella sit 18 vuoden päästä Elman kanssa, että saako hän ottaa sen omaan kotiinsa vai ei. Aiemmin olisin uinut torit ja huonekalukaupat läpi ja ostanut ihankivoja, koska kaikki heti nyt, mutta koska olen vastuullinen ja kypsä äitihahmo, osaan nykyään harkita, edes hetken.

No sitten löytyi se täydellinen. Sellainen, että Mikkokin oli, että vau. Ja sitten löytyi toinenkin, ja siitä oltiin kummatkin sitä mieltä, että ei oo ihan niin täydellinen, kuin se vau-matto. Mutta superkiva kuitenkin. Ja sitten meillä olikin kaksi mattoa.

Nyt vedän mattotetristä, joka kyllä loppui melko lyhyeen, kun sain sen vau-maton paikalleen. Se on siinä. Tosin kaikki muut matot ja tekstiilit joutuukin sitten läpikäyntiin, koska vaikka en suostu pastellista vielä täysin luopumaan, niin nyt mä kaipaan maton kaveriksi vähän asennetta. Mikon mielestä tänne ei vaan saisi ostaa enää yhen yhtää tyynynpäällistä tai itse tyynyä, mutta little u know baby - ei hän edes muista mitkä on vanhoja ja mitkä mahdollisia uusia.

No mutta, siitä sitten pääsenkin aiheeseen, jota en tavallaan vielä oikein voi avata, mutta joka ratkaisee sen, että ei tuo toinenkaan, se vähän valjumpi kuin vau, jää käyttämättä, vaikka ei täältä paikkaansa nyt löytänytkään.

Meillä tulee meinaan huomenna käymään kiinteistönvälittäjä. Uskomatonta. En olis oikeasti uskonut, että tämä päivä tulee, mutta hieman järkyttyneenä, jännittyneenä ja epäuskoisena aiomme hänen kanssaan keskustella. Ja sitten sen jälkeen ehkäpä avata tännekin, että mitä on tiedossa jatkossa.

Että tsiisös vaan, mutta kuten mun viime päivien lempisanonta menee: kerran täällä vaan eletään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti