maanantai 28. elokuuta 2017

Ravintola Lyon



No kas, elokuuhan sitten sisälsi oikein kaksi kunnon herkuttelua, sillä viime viikolla pääsin synttäreideni kunniaksi Grön-postauksessakin hehkuttamaani Lyoniin. Ja voin kertoa, että lempiravintoloideni top 1 -lista ei kokenut muutoksia - Lyon se vaan mennä porskuttaa siellä ylhäisessä yksinäisyydessään.

Otettiin jälleen 9 ruokalajin maistelumenu, ja keittiöntervehdyksineen maistettujen annosten määrä lähenteleekin jo never endingiä. Parasta.





Lyonin keittiöpäällikkönä viimeisen kolmen vuoden ajan toiminut Tuomas Vierelä uudisti iäkkään, krumeluurin, erittäin perinteisen ja klassisen ranskalaisen ruoan Lyonin ruokatuotteen taloon tullessaan, mutta edelleenkin yllättävän harva tietää tästä päivityksestä.

Mielestäni yksi Lyonin parhaimpia piirteitä on se, että sisälle astuessa saapuu edelleenkin tuohon ylläkuvailtuun, viininpunaisella kokolattiamatolla, lampeteilla ja tummalla puulla sisustettuun ravintolaan, jonka aika on pysäytetty 80-luvulle. Henkilökunta on hyvin ammattitaitoista ja hillittyä, tunnelma arvokas. Ja sitten pöytään aletaan tuomaan modernisti kauniita annoksia, uskomattoman hyvältä maistuvia taideteoksia. Nuoret kokit kantavat pöytään innovatiivisia, mutta kuitenkin makumaailmaltaan klassisia herkkuja. Tämä kontrasti ruoan ja miljöön välillä on mun mielestä mieletön!

Ruokatuotteessa hienointa on ehdottomasti makuyhdistelmät, koostumus ja ulkonäkö. Annokset näyttävät upeilta, ja jokaisessa annoksessa on loppuun asti mietitty suuntuntuma ja rakenne, täydellisiä makuyhdistelmiä unohtamatta.







Salin puolella parasta tuon pysähtyneen tunnelman ja yleensä tiskin takana hiljaa vaikuttavan ravintoloitsijarouvan lisäksi on henkilökunta. Ihan ekaa (monta vuotta sitten tapahtunutta) kertaa lukuunottamatta meitä on aina palvellut täydellinen yhdistelmä asiantuntijuutta sekä luontevaa pirteyttä ja ystävällisyyttä. Tällä kertaa meistä huolehti Danja, ja jotain hänen työnlaadustaan kertoo se, että piti jälkikäteen ihan kysyä hänen nimeään.










Ravintola Lyon ei ole halpa. Laatu ja käsityö maksaa, ja niin sen kuuluukin. Suosittelen, että jätät muutamat ihankivat kortteliravintola- tai trendimestakäynnit välistä ja säästät ne rahat tähän kokemukseen. Sen jälkeen teet sen varmasti ainakin kerran vuodessa tai parissa, kun haluat hemmotella itseäsi tai läheistäsi tavalla, jonka muistat taas pitkään.







Ravintola Lyon, minä rakastan sinua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti