sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Fifty shades of Putikon Suoja






... ja niistä kellertävä näyttää olevan melko vahvoilla.

Aiempaan kotiin verrattuna täällä Putikon Suojassa tulee käytettyä värejä ja matskuja huomattavasti rohkeammin.

En oo koskaan ollut pelkän valkoisen sisustuksen ystävä, ja vaikka sitä helposti onkin tullut käytettyä, oon aina kaivannut sen kaveriksi nahkaa, puuta tai värejä. Keittiössä ja kolmessa kerroksessa valkoinen kyllä oli hallitseva, ja sen kaverina sitten paljon pastellia, mutta sinne ne mielestäni sopi, tai ainakin niillä mun teki mieli sitä kotia sisustaa. Vaikka myönnettäköön, että raskaushormonit ehkä vähän otti yliotteen sen pastellin kanssa.

Putikon Suoja taas henkii menneitä vuosikymmeniä ja mahtipontisuutta, eikä tänne tee mieli tuoda lastulevyjä, tekokuitua saatika sävyttömyyttä. Eikä edes niitä pastellivärejä, vaikka urheasti yritinkin niitä sovitella uusille paikoilleen.

Suurinosa sisustuksesta onkin nyt sitten täyspuuta ja villaa. Vanhaa nahkaakin haluaisin hyödyntää, mutta se puhuttelee lähinnä sohvan ja nojatuolin muodossa, ja nyt on jo itsekin pakko sanoa, että ehkä tää kolme sohvaa ja neljä nojatuolia on tarpeeksi tähän tilaan.
Ja löytyy meiltä kyllä sitä puristepuutakin, sillä joidekin kalusteiden suhteen piti mennä käytännöllisyys edellä. Keittiö ei olekaan, suunnitelmista huolimatta, puusepällä teetetty, vaan Keittiömaailman mallistoa ja asiantuntemusta hyödyntäen kasattu. Vaatekaapit, joita meille tarvittiin p a l j o n, samoin tv-taso, ovat ikealaiset, koska ne vaan miellyttivät silmää eniten ja olivat käyttöominaisuuksiltaan juuri sellaiset kun haluttiin.

Joku isompi naksahdus tässä kaikessa tohinassa taisi käydä, sillä vaikka ollaankin aina arvostettu (tai okei, Mikko sen mulle opetti..) luonnonmateriaaleja ja laatua vaatteissa, niin hotellissa asuessa ja tätä kotia kuumeisesti odottaessa uusin meidän vaatekaapit lähes kokonaan. Hyvin harva vaate on enää muuta kuin luonnonmateriaalia, ja täytyy sanoa, että oli kyllä hyvä, joskin melko hintava päätös. Kyllä täällä kuulkaa vaan pitää liihottaa samettisohvien välissä cashmir-villasukissaan, silkkiaamutakki liehuten. Enkä kestä, että oon nyt virallisesti sellainen ihminen, joka kirjoitti tollaisen lauseen.

No mutta, tän näköistä - ja sävyistä - täällä nyt on:





























Seuraavaksi taidan esitellä meidän kylppärin tarkemmin. Se on meinaan yksi mun silmäteristäni!

6 kommenttia:

  1. Teillä on niin hyvä maku ! Aivan upea sisustus. Kadehdin ja ihailen 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iih, kiiiiitos! Ihana kehu. Ja turhaan kadehdit, nyt vaan itsekin rohkeasti vanhoja aarteita etsimään ja niitä omaan sisustukseen sovittamaan! ❤️

      Poista
  2. Löysin joskus kesällä tämän kivan blogin, mutta hukkasin sen johonkin, nytpä löysin tieni tänne uudelleen. Mahtavaa, jään seurailemaan liihotusta silkkiaamutakissa, vaikkakin ne cashmir-villasukat saattaa olla mulle jo liikaa. Ihanaa, värikästä ja seikkailuntäyteistä uutta vuotta Putikon suojaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kun löysit takaisin ja jäät seuraksi! Ja myönnän, on ne mullekin vähän liikaa, mut hitsi ku ne tuntuu hyvältä jalassa 😂 Toivon mahtavaa tätä vuotta myös sulle! ❤️

      Poista
  3. Ihanaa! Ja cashmir-sukat ei ole mielestäni lainkaan liioittelua! Oi! Inspiroidun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, no hyvä - vaikka kyllä ne ehkä vähän on. Mut silleen hyvällä tavalla!

      Poista