tiistai 20. maaliskuuta 2018

Lakanamania



Kuten oon aiemminkin maininnut, mulla on keskivertoa pahempi tekstiiliriippuvuus. En oo vielä täysin päässyt eroon vaatteiden haalimisestakaan, vaikka sen suhteen onkin jo tapahtunut huomattava parannus, mutta Mikon kauhuksi se lumppuriippuvuus siirtyi kodintekstiileihin. Milloin ostan aivan pokkana lyhyen ajan sisällä 10 villavilttiä ja hetken päästä en-aivan-niin-pokkana yritän keksiä niille kaikille käyttötarkoitusta tai paikkaa, milloin kärrään kotiin vanhoja pitsilakanoita, milloin erinäisiä keittiöpellavaliinoja.




Pari vuotta sitten meinasi lähteä lapasesta myös lakanoiden kanssa, mutta onneksi ehdin keksiä muuta tekemistä, ja homma jäi kahteen flanelli- ja muutamaan pellavalakanasettiin. Lakanoiden suhteen mulla on muutenkin vähän vinksahtanut ajatusmaailma, sillä oon niiden kanssa todella nirso, mutta myös tunteellinen. Lahjaksi saatuja, mutta ei täysin mun sävymaailmaan osuvia ei voi heittää pois tai antaa eteenpäin, vaan niitäkin on käytettävä, mutta siirrettävä esim vierassängyn lakanoiksi. Sitten taas jotkut lakanat on musta niin ihania, että en haluaisi muuta käyttääkään, ja usein pyöritäänkin kausiluontoisesti muutaman lakanasetin välillä. Aluslakanat ja tyynyliinat voi risteillä eri pussilakanoiden välillä, eli en toteuta mitään tiukkaa settilinjaa, mutta kokonaisuuden on oltava omaan silmään ja sieluun harmoninen.

Vähän väliä löydän itseni huokailemasta uusien pellavalakanoiden perään, mutta aina ennen ostoskoria muistan, että meillä on ihan tarpeeksi tarpeellisia lakanoita. Kuinkahan monta lakanaa perheiltä normaalisti löytyy? Meillä on ehkäpä kymmenen pussilakanaa, ja vierassängyn pussilakanat siihen päälle. Ja tietysti Elman omat petivaatteet, ne onkin ihan oma maailmansa.









Meiltä löytyy myös n. 15 vuotta sitten saamani pussilakana, joka on aivan repaleinen ja kauhtunut, mutta jota en vaan voi heittää pois. Se on niin ihanan pehmeä, kevyt ja hempeä, että en voi kesähelteillä keksiä mitään sen parempaa unikaveria.

Tämän tärkeän tarinan tänään teille tarjoilin lakananvaihtojen innoittamana. Mikko ja Elma olivat kerhossa leikkimässä, ja mä sain ihan itsekseni ja ajan kanssa (...) vaihtaa lakanat joka sänkyyn, ja tunnollisena bloggaajana innostuin ihan blogipostauksen verran!

2 kommenttia:

  1. Minäkin tunnistan itsessäni jonkinlaisen petivaatepakkomielteen: pussilakanoiden on mätsättävä aluslakanaan eikä erilaisia pussilakanoita saa sekoittaa keskenään, tyynynliinoista puhumattakaan. Lakanoiden tulee aina olla puuvillaa tai pellavaa ja mitä pehmeämpi materiaali, sen parempi. Flanellisia lakanoita en olekaan kokeillut, mutta laitetaan sellaiset etsintälistalle.

    Kiitos kivasta blogista. Olen lukenut kirjoituksiasi jo useita vuosia, mutta en ole koskaan aikaisemmin kommentoinut mitään. Tämä lakanpostatus osui nyt sitten johonkin hermoon, joka laukaisi pakottavan tarpeen kirjoittaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, ihanaa että osui! Tosi kiva, että oot ollut mukana jo monta vuotta :)

      Mulla oli muuten joskus tuo sama, että lakanoiden oli mätsättävä, mutta nykyään tykkään sekoitella keskenään - varsinkin juuri niitä tyynyliinoja! Toki niiden pitää sopia yhteen, mutta ei haittaa vaikka olisi eri setin lakanat sekaisin :)

      Poista