tiistai 27. maaliskuuta 2018

Piipahdus pihalla


















Tänään laitettiin Elmalle ohuempi haalari päälle, että hän voisi kokea pihalla oleskelun jollakin muulla tapaa kuin tönkkösuolattuna seisoskellen. Otettiin alkuillan viimeiset valonsäteet, raitista ilmaa ja ulkokävelykokemusta talteen ennen iltapuuroa, niin maittaa toivottavasti uni taas vähän paremmin. Hän on vetänyt yhteen putkeen kaikki hampaat tässä viimeisen puolen vuoden aikana, niin tuntuu, että vähän väliä vaikeroi unissaan ikeniään.

En millään jaksaisi odottaa, että päästään laittamaan pihaa ja tuota kuistia. Piha on hassun mallinen, mutta kun saadaan se aidoitettua, niin uskon, että siitä on todella paljon iloa. Vähän haikeana muistelen Keittiön ja kolmen kerroksen kaupunkikeidasta, mutta laitettiinhan sitäkin useampi vuosi siihen kuosiin, niin annan aikaa tällekin rämei...pihalle.

Kuisti on mahtava, mut haastava. Pitkä ja kapea, jossa kahdet portaat, pilareita ja avoimet reunustat. Jonkinlaista vihernurkkaa ja näkösuojaa haaveilen toiseen päähän, mutta muuten saa olla auki pihalle päin. Saa vain nähdä, että minkälaiset kalusteet tuohon löydetään. Syvyyttä ei kauheasti ole, niin kalustus pitää rakentaa seinää myöten.

Todellisuus näiden kuvien ja haaveiden takana on se, että meillä on kuisti täynnä rempparoinaa ja roskaa sekä piha auraamatta kun lumen alla nyhjöttää vanhaa kokolattiamattoa. Eli kun toi lumi joskus elokuussa sulaa, niin ehditään EHKÄ tyhjentää kuisti ja piha turhasta roinasta, kunnes tulee seuraavan talven lumet.......

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti