lauantai 9. kesäkuuta 2018

Kaveriperheen kotona

Helsingin lomallamme ehdittiin onneksemme vierailla ystävien luona, ja sen lisäksi, että oli ihanaa nähdä Mikon kummipoikaa ja Elman kummisetää, oli ihanaa nähdä myös heidän uusi ja upea kotinsa. Hetken haahuiltuani silmät sydäminä kaivoin kameran esille ja kysäisin, josko saisin kuvata kodin tänne teidänkin nähtäväksenne.

Lupa heltyi, joten tässä teille ihasteltavaksi tämän blogin normaalista tyylistä poikkeavat kotikuvat:

















Talon isäntä, eli Elman kummisetä, on muuten yksi syy siihen, että koskaan edes tapasin Elman isän. Työkseen hän on valaisinerikoismies valaisinalalla (ja sen lisäksi myös DJ-erikoismies Bassoradiolla), ja siitä johtuen heidän kotinsa jokainen valaisinasia on ihan vimpan päälle. Hänen vaimonsa, talon emäntä, on tyylikäs, mutta maanläheinen. Hän ymmärtää kauniiden asioiden päälle, rönsyilemättä liikaa, joten lopputulos on hyvin harmoninen, mutta ei kuitenkaan tylsä. Ripauksen sisustukseen tuo heidän 3-vuotias poikansa, kuten lapsitaloudessa kuuluukin.

Heillä käydessään saan aina pienen minimalismikärpäsen puraisun, mutta kotiin päästyäni taas muistan, että maailmassa on ihan liikaa ihania sohvia, villavilttejä, viherkasveja, mattoja, purkkeja, purnukoita ja ihan-mitä-vaan-tavaraa siihen, että voisin olla sivistynyt, hillitty ja minimalistinen sisustaja. Saatika edes sellainen ihminen.

2 kommenttia:

  1. Ei liity tähän postaukseen,mutta pakko kirjoittaa. :) Seuraan sua instassa ja oot niitä harvoja, joiden löpinöitä jaksan kuunnella. Mulla on samanikäinen tytär kuin sulla. Ihailen sitä, miten rennolla otteella näytät omaasi kasvattavan. Se välittyy ihanasti, että Elma nauttii elostaan ja olostaan siellä Putikossa. Oot siitä harvinainenkin äiti, että sulla ei oo tarvetta päteä valinnoillasi. Tyyliin, että teidän tapa kasvattaa on ainoa oikea ja muilla olisi huonompi. Emmä tiedä ymmärrätkö, mutta kuitenkin. :) Mulla on sulle pari kyssäriä: Miten jaksat Elman kanssa kaksin siellä "keskellä ei mitään"? Mulla oli vaikeuksia sopeutua, kun muutettiin Helsingin sisällä syrjempään. :D Ja toiseksi, miten jaksat rasvata Elma-nakupyllyn vai käytätkö hänellä aurinkorasvaa? :)

    Putikossa on hirveen kauniin näköistä. Hyvää ja upeeta kesää!

    T. Emilia H. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, jostain syystä tää ei ilmoittanut mulle mitään tästä kommentista! Pahoittelu kun kesti.

      Kiitos tosi paljon aivan ihanasta kommentista! Mä tosiaan otan tän äitiyden jotenkin hirveen luonnollisesti, ja myös rennosti. En kyllä muutenkaan ymmärrä ihmisiä jotka ajattelevat, että oma mielipide tai tapa elää on ainoa oikea, joten ei tulis mieleenkään tässäkään asiassa tuputtaa omia tapoja muille 😅 Lämmittää kuitenkin sydäntä kuulla, että Elmasta huokuu hyvä olo ❤️

      Vastauksia:

      Välillä jaksan ihan helvetin huonosti 😅 Elma on onneksi hyvää seuraa, mulla on onneksi ihania naapureita ja paikallisia kavereita, niin en oikeasti joudu olemaan yksin, jos tiukkaa tekisi. Silti oli pakko aloittaa ajokoulu, koska en meinaa enää yhtäkään talvea olla jumissa tässä kylässä, joka nukkuu talviunta 😂 On myös pakko keksiä omia juttuja, jotta mieli pysyy virkeenä! Siksi nyt aloitinkin työt täällä, niin ei oo vaan kotielämää pikkukylässä.

      Ja mitä tulee aurinkorasvaan, niin en ole vielä käyttänyt. Harkitsen sellaista fysikaalista suojaa, mutta tähän mennessä on selvitty suojautumalla vaatteilla, ja antamalla Elman juosta nakuna vaan rajattuja aikoja. En ole hysteerinen auringon suhteen, mutta vältän paljastamasta Elman ihoa keskipäivän aikaan, vaikkakin joskus annan esim pulikoida ihan mihin aikaan vaan, jos on pää suojattu ja pulikointi lyhyt :)

      Kiitos vielä ihanasta kommentista ja ihanaa kesää sullekin! 🌸

      Poista