torstai 23. elokuuta 2018

Sairasmaja

Jäi kotimaanmatkailut tältä erää, sillä Elman jo kertaalleen parempaan päin ollut parin päivän kuume sai jatkumoa, ja minä liityin sitten samalla siihen samaan sakkiin, joten täällä nyt niiskutetaan kummatkin kuumeissamme.

Käsittämätöntä on se, että kun itse on pienenkin lämmön ja kurkkukivun musertamana niin rikki, että haluaisi vain valua maton alle, on tuo 1,5-vuotias pipana täynnä energiaa ja iloa. Hän meinaa jättää päikkärit välistä, eikä haluaisi oikein yöunillekaan, ja koko ajan pitäisi vaan leikkiä, kiikkua, juosta ja kikattaa.

Yritin epätoivoisena rakentaa meidän vanhasta pussilakanasta hänelle ihanan oman majan, johon kömmittyään hän hymy huulillaan painaisi pään pehmolelujensa sekaan ja nukahtaisi noin kolmen tunnin päikkäreille, mutta ei. Leikimme villisti "kukkuu, kuka siellä" sekä "kukkuu, missä Elma on?" -leikkejä noin tunnin ajan, jonka jälkeen myös isi kutsuttiin mukaan, ja sama alkoi alusta.

Maja on nyt paikallaan (ja onkin varmaan seuraavaan suursiivouspäivään asti...) yöunia odottelemassa, ja touhutonttu simahti vihdoinkin sohvalle mun syylini.

Nyt kaikki peukut ja pottuvarpaat pystyyn, jotta täällä oltais huomenna jo terveitä. Mä haluan jumppaamaan ja lenkille!












4 kommenttia:

  1. Hei, mistä tuo ihana matto on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etsystä tilasin! On kyllä ihana, pitäis jaksaa mennä etsimään samantyylinen isompikin 😬

      Poista
    2. Siulla on sama ihana meininki bloggaamisessa kuin kuin silloin v.2009, kun näin siut Voicen aamulähetyksessä ja aloin lukea siun blogia. Elämäntilanteet muuttuu mut kirjoitustyyli ei. Onneksi jaksat edelleen blogata <3

      Poista
    3. eiiikä, ihana kuulla! toivon kyllä, et edes vähän kypsempää ja järkevämpää menoa olisi huomattavissa, mutta ihanaa jos kuitenkin edelleen nuorekas ja rempseä meno :D ja ihan mahtavaa, että oot edelleen mukana <3 <3

      Poista