torstai 10. tammikuuta 2019

Laavulounas Karjalankalliolla



Jos Puulajipuistoon haluat mennä nyt niin takuulla hämmästyt. Oli vuodenaika mikä tahansa, ja oli sulla Punkaharju-talvia takana kuinka paljon tahansa.

Tuo paikka on niin monimuotoinen ja mystinen, että mä haluaisin viedä jokaisen tällä alueella vierailevan sinne. Ja melkein kaikki olen kyllä vienytkin! Vietetään siellä myös perheen kesken aikaa, joskin vuoden 2018 aikana harmillisen vähän. Tänä vuonna korjataan tilanne!

Keväästä syksyyn pääsee tietysti Puulajipuiston varsinaiset tähdet loistamaan väri- ja lehtikirjollaan, mutta kyllä noissa ympäri maailmaa tuoduissa puulajeissa on jotain todella upeeta myös lumipeitteen kanssa. Lumettomaan aikaan puistossa voi patikoida pitkin polkuja ja harjunlakia, kun sitten taas varsinkin runsaslumiseen aikaan polut on hieman hankalammin saavutettavissa. Tilalla on paljon hiihtolatuja, mutta myös aurattuja teitä. Jos kuitenkin haluaa käydä esimerkiksi isojen puiden, eli mm. Suomen korkeimman puun luona - kuten me halusimme seurueinemme tehdä vuodenvaihteessa -  niin täytyy kävellä hiihtoladun viereistä aurattua kaistaa. Sitä, jossa luisteluhiihtäjät menevät. Tämä tietysti aiheuttaa laturaivoa hiihtäjissä, vaikka sattuisikin olemaan se ihan latua pitkin hiihtävä. Se kun näyttää olevan nyt niin, että ei ne ilman suksia ulkoilevat, nätisti ladun viertä kulkevat reippailijat, mahdu hiihtäjien kanssa samoihin metsiin täällä Punkaharjullakaan. Tai mahtuu kyllä - ainakin minä. Jos jollakin on sanottavaa siitä pätkästä, joka täytyy leveää ladunviertä kulkea päästääkseen tietyille nähtävyyspaikoille, niin tervetuloa vaan sanomaan! Lupaan jutella vähän pidempään, kuin viime kerralla. (Vieläkin kiehauttaa muistella tätä vuodenvaihteen kohtaamista.)

Ja sitten asiaan. Me käytiin joulun jälkeen oman perheen kesken laavulounaalla Puulajipuiston laitamilla sijaitsevalla Karjalankalliolla. Oon kuullut tuosta paikasta paljon hyvää, mutta voi jestas kuinka positiivisesti yllätyinkään. En oo varmaan koskaan käynyt noin upealla laavupaikalla!

Laavu on siis kaikkien käytettävissä ympäri vuoden, ja sitä ylläpidetään hyvinvarusteltuna ja siistittynä. Toki jokaisella vieraalla on tässä myös oma osansa, ja itse lakaisinkin lounaamme päätteeksi koko laavun ja keräsin omat roskat mukaamme. Talvella laavulle voi kävelyn lisäksi vaikka hiihtää tai lumikenkäretkeillä. Välineitä vuokraa useampi lähellä toimiva yritys, mm. Harjun Portti. Hotelli Punkaharju tekee opastettuja metsäretkiä vaikkapa juuri niillä lumikengillä myös Karjalankallion laavulle.

Ihana, ihana, ihana paikka! Haluan kokea tuon kyllä jokaisena vuodenaikana. Ja voi juku, jos tuosta pääsee kesällä vielä uimaankin!



















lauantai 5. tammikuuta 2019

Talvinen touhupuisto omalla pihalla

















Nyt toista talvea täällä Putikossa viettävänä olen tullut päätökseen, että täällä aina talvisin unohtuu lumihanat auki. Sitä lunta alkaa ripsimään enemmän jossain vaiheessa joulukuuta, ja sateen yltyessä se kestää päivä tolkulla ja lopulta unohtuu päälle. Sitä lunta voi tulla aivan järjettömiä määriä. Muistan viime maaliskuussa kauhistuneena päivitelleeni, ettei tää lumi voi mitenkään sulaa ennen seuraavaa elokuuta. Nyt oon jo viisaampi - kyllä se juhannukseen mennessä sulaa! Viime vuonna suli hienosti jo ennen kesäkuuta.

Se mikä tästä tekee vielä entistä ihanempaa on se, että täällä lumi on oikeasti valkoista. Myös tienvierustat. Puhtaan valkoista puuterilunta paikat pullollaan, ihanaa.

Eli antaa sataa vaan, kunhan tää talvi muistaa antaa tilaa keväälle ja kesälle sitten aikanaan - ja ajallaan!

Sitä odotellessa me viihdytään tässä lumimaailmassa oikein mieluusti. Pulkka- ja potkukelkkaretkiä, oman pihan lumilinna- ja pulkkamäkileikkejä, aurinkoisella säällä autiolla järven jäällä vaeltamisia, ja puulajipuiston läpi laavulounaalle seikkailemisia.

Siitä tulikin mieleeni, että mulla on kännykällä monta kuvaa aivan jäätävän upealta Karjalankallion laavulta, joka sijaitsee puulajipuiston reunamilla. Taidankin seuraavaksi postata ne tunnelmat ja hehkutukset siitä retkipaikasta!

perjantai 4. tammikuuta 2019

Työhuone Punkaharjulla



Taisi olla viime syyskuu, kun päätin ottaa työhuoneen Punkaharjun Punkasalmen kyliltä. Kylän keskellä sijaitseva Punkaharju-talo tarjoaa kivankokoisia ikkunallisia työhuoneita, ja kun ystäväni Ruuti vuokrasi sieltä huoneen, päätin minäkin ottaa yhden askeleen lähemmäs ns. oikeata yrittäjäelämää. Ja kyllähän se kuulkaa on eri olla yöpuku päällä läppärin kanssa sohvalla ja joka työtehtävän välissä joko kastella kukkia tai juosta auringon perässä koiralenkille, kuin sitten laittaa ihan oikeat vaatteet päällä, ehkä jopa harjata tukka ja rasvata naama (oon pari kertaa laittanut huulipunaakin!) ja lähteä työpöydän ja työilmapiirin äärelle näpyttämään hommia. Tulee selkeä alku ja loppu työpäivälle, vaikka oikeasti vähän huijaan, koska kyllä se valitettavasti on vähän niin, että mun työpäivä alkaa kun herää ja loppuu kun meen nukkumaan. Mutta se on oma vika se.

Mulla oli kovat suunnitelmat sisustuksen kanssa, mutta sitten etäpäivät pois työhuoneelta kasvoivat ja tuli raskausväsymys ja kaikenlaista, niin hommat jäivät kesken. Ja tuskinpa sitä sisustusta aion nyt edistää, sillä tää kelpaa nyt aivan hyvin näin ensi kesään saakka!

Mä tykkään paljon tän talon valoisuudesta, lakatuista tiilielementeistä ja erityisesti noista valtavista viherkasveista. Atriumpiha ulkona on myöskin upea, tosin kuten alueella tällä hetkellä tuppaa olla tapana, on sen ylläpitoa supistettu, ja esim ihana vesiputousallas on tyhjänä keskellä nurmikkoa. Mun huone on yhteydessä Ruutin huoneeseen, joten yleensä meillä on aina seuraa toisistamme, ja vaikka ei ikinä ehditäkään edistää meidän alustavia isoja suunnitelmia Punkaharjun elävöittämiseksi, on kiva, kun on sparrailukaveri puolin ja toisin. Elman päiväkoti sijaitsee parinsadan metrin päässä, joten toisinaan tuon Elman tänne leikkimään siksi aikaa kun hoidan viimeiset hommat tai kun odotellaan Mikon kyytiä.












Tällä hetkellä täällä työskentelee mun lisäkseni mm. graafinen suunnittelija, arkkitehti, yleispätevä propellipää Ruuti, Savonlinnan kaupungin toimihenkilöitä, Punkaharjun Metsäpalvelu ja muita yksittäisiä yrittäjiä tai yrityksiä. Lisäksi täällä toimii mm. Musiikkiopisto. Talossa on myös kahvila nimeltään Pullaposki, joskin jälleen yhtenä Punkaharju-yllärinä huomasin sen viettävän tällä hetkellä talvilomaa, joten ainoa mahdollisuus syödä lounasta oli hakea kaupasta evästä ja metsästää pitkin rakennusta vedenkeittimiä ja astioita. Tähän toivoisinkin Punkaharjulla muutosta - tänne kylille tarvitaan kunnon lounaspaikka ja pullien lisäksi muutakin laadukasta syötävää!

Jos joku alueella etätyöskentelevä tai asuva on kiinnostunut Punkaharju-talon työhuoneesta, niin ymmärtääkseni täällä on muutama huone vapaana!