tiistai 5. maaliskuuta 2019

Kevään viherkasvikatsaus




Oli synkkä ja pimeä talvi. Menetimme ainakin kolme urheata taistelijaa.

Vaan sitten koitti aika hyväksyä kasvilamppujen vahvistus, ja vihdoin myös luonnonvalo tavoitti Putikon Suojan itäikkunat. Loput kasveista pelastunee!

Mun selästä en menisi vakuuteen. Ei oo kulkaa raskaana olevan naisen puuhaa tuo kolmenkymmenen, lähinnä melko suuren, kasvin mullanvaihto! Tiedän kyllä, että joka vuosi ei tarvitse vaihtaa kaikkien kasvien multia, mutta tuntuu, että nämä Putikon pimeät talvet vievät kaikki mehut jokaisen ruukun mullasta, joten jotenkin se kuitenkin tuntuu pakolliselta.. kaikista isoimmille yleensä vain lisään multaa päälle, tosin tällä kertaa halusin tarkistaa muutaman sellaisenkin juuriston, joten samalla vaivalla sitten siirsin myös ison peikonlehden isompaan ruukkuun.

Hoideltuani 28 kasvia sanoin Mikolle, että musta tuntuu kuin oisin saanut turpaani noilta kasveilta. Mikko totesi, että sä vähän myös näytät siltä.

Tänään kiipesin raksatikkaita parvelle talouden toiseksi isoimman möhkäleen kimppuun, ja siinä sen kanssa puolikyykyssä ähkiessä selkä ilmoitti, että nyt riitti, ja jalat lähti alta. Siellä sitten istuin pikkupöksyissä multakasassa ja yritin istualteen saada siirrettyä jättipeikonlehden isompaan ruukkuun.

Nyt varmaan on saatu jo kaikki liikenevät säälipisteet, joten mennään asiaan, eli viherkasviemme kuvakuulumisiin:






















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti